Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
16 Cards in this Set
- Front
- Back
|
Mitkä muodostavat solutukirangan? |
Proteiinisäikeet. -Aktiinifilamentit -mikrotubulukset -välikokoiset filamentit |
|
|
Miten solut kiinnittyvät toisiinsa ja ympäristöön? |
Adheesioproteiinien avulla toisiinsa ja ympäristöönsä proteoglykaanien avulla. (proteoglykaani= proteiini + heteropolysakkaridit) |
|
|
Minkälainen on tumakotelon rakenne? |
Tumakotelon perinukleaaritila sisältää nukleoplasmaa, tumakotelossa on tumahuokosia, jotka ovat muodostuneet nukleoporiinista, jotka ovat kiinnittyneet kollageenista ja lamiinista muodostuvaan tumakotelon sisäpuolta tukevaan filamenttikerrokseen. |
|
|
Miten tumasta kuljetetaan proteiineja ulos ja sisään? |
Pienet pärjäävät ilman mitään, mutta kuljettajaproteiinien avulla suuremmat. Importiinit kuljettavat sisään ja eksportiinit ulos. |
|
|
Mitkä ovat mitokondrion tehtävät? |
-Soluhengitys -ATP-synteesi -sitruunahappokierto -rasvahappojen hapettaminen |
|
|
Mitä ovat lysosomit? |
Ne hajottavat solun sisäänsä ottamia tai solun omia vanhoja makromolekyylejä kierrätykseen. Ne sisältävät happamia hydrolaaseja. Sen kalvossa on proteiinipumppuja, jotka pumppaavat lysosomiin H+-ioneja. Lysosomaaliset entsyymit syntetisoidaan solulimakalvostossa, merkitään mannoosi-6-fosfaatilla cis-golgin laitteessa. |
|
|
Mitä ovat proteasomit? |
Suuria proteiinikomplekseja, joiden tehtävänä on hajottaa tuhottavaksi merkittyjä proteiineja. Merkkiaine hajottamiselle on ubikitiini. Ubikitiiniligaasi-entsyymit katalysoivat ubikitiinin kovalenttistä sitoutumista kohdeproteiiniin. |
|
|
Mitä ovat peroksisomit? |
Hapettavat myrkyllisiä yhdisteitä ja rasvoja. Erityisen paljon maksassa ja munuaisissa. Oksidaasi II-entsyymi katalysoi kohdemolekyylin hapettumista ja vetyperoksidin muodostumista. Katalaasientsyymi katalysoi muodostuneen vetyperoksidin pelkistymistä vedeksi ja hapeksi. |
|
|
Minkälainen on solulimakalvosto? |
Se jatkuu suoraan tumasta, mutta se jaetaan sileään (sER) ja karkeaan (rER) solulimakalvostoon. |
|
|
Minkälainen on rER? |
Sen ribosomeissa tapahtuu proteiinien synteesi, josta ne päätyvät joko sen kalvolle tai sisään. Signaalipeptidin sisältävä syntetisoitava proteiini työntyy rER:n sisään synteesin ollessa vielä kesken (=kotranslationaalinen translokaatio, jonka aiheuttaa SRP-molekyylin sitoutuminen signaalipeptidiin ja siten reseptoriin. |
|
|
Mitä rER tekee? |
Sen ribosomien proteiinisynteesin lisäksi kotranslationaalisessa translokaatiossa proteiiniin muodostetaan disulfidisillat ja liitetään sokeriosat (glykosylaatio). |
|
|
Mikä on sER? |
Sileä solulimakalvosto. Siellä syntetisoidaan rasvahappoja ja fosfolipidejä sekä kolesterolia ja keramidia. Tapahtuu myrkyllisten ja rasvaliukoisten yhdisteiden detoksikaatioja steroidihormonien syntetisointi. Toimii myös Ca2+-varastona sarkoplasmisessa kalvostossa. |
|
|
Mikä on golgin laite? |
Muodostuu sisternoista. Solulimakalvoston puoleista osaa kutsutaan cis-golgiksi ja solukalvon puoleista trans-golgiksi. Siellä glykosylaatio jatkuu tai alkaa ja inaktiivisista preproproteiineista irrotetaan proteolyyttisesti signaalipeptidi ja preproteiini laskostetaan lopulliseen muotoonsa ja eritetään solusta ulos. |
|
|
Mitä ovat aktiinifilamentit? |
Tavallisin proteiini. Kaikkialla solussa, runsaimmin aivan solukalvon sisäpuolella. Aktiinisäikeessä on - ja+ pää. Pitävät yllä solun muotoa ja niiden avulla solu voi muuttaa muotoaan. Muodostavat supistusrenkaan solujakautumisessa ja muodostavat mikrovillukset. |
|
|
Mitä ovat mikrotubulukset? |
Tubuliiniproteiineista muodostuneita pitkiä ja onttoja putkimaisia rakenteita. Kasvavat solun keskeltä sijaitsevista sentromeereistä. Ankkuroivat soluorganellit paikoilleen ja osallistuat solunsisäiseen kuljetukseen ja jakautumiseen. Ovat solun värekarvoja, ripsiä ja siimoja. |
|
|
Mitä ovat välikokoiset filamentit? |
Ne antavat solulle mekaanista kestävyyttä, sitovat soluja toisiinsa desmosomien kautta. 4 ryhmää: vimentiinit, keratiinit, neurofilamentit ja tumalamiinit. |
